keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Rakuunaporkkanat eli laivakesä -90

Kesän 1990 vietin kesätöissä autolautta Pielisellä seilaamassa Kolin ja Lieksan väliä. Hommaan kuului kaikenlaista,  myös runsaasti ruoanlaittoa, sillä laivassa oli täyden palvelun ruokaravintola ja koskapa merimiesten työehtosopimukseen kuuluu laivalla ollessa ruoka laivan puolesta, teimme myös henkilökunnan sapuskat. Meillä oli keittiön pomona ammattilainen, joka teki mainiota ruokaa silloin kuin sattui juopottelulta ehtimään. Muistan syöneeni loistavaa laivan konemestarin metsästämää sorsaa ja myös suurinpiirtein laivan alta pyydetyt (ja sitten paistetut) muikut ovat jääneet mieleen. Me muut tehtiin, mitä osattiin ja varsinkin kollegani Ullan kokkailut jäivät kaikkien mieleen ei-niin-onnistuneina. Hän muun muassa möi asiakkaalle nakit ja muusin - ei muusilla vaan henkilökunnan lounaalta jääneellä kananmunakastikkeella ja varoitteli minua, kun tulin vuoroon,että muusi on sitten aika kokkareista. Sovittiinkin, että jos olemme samaan aikaan vuorossa, Ulla hoitaa salin ja minä keittiön.

"Ravintolaruoka" tehtiin valmiiden reseptien perusteella ja ruoan valmistus tarkoitti lähinnä pakastetun pihvin tai kalapalan paistamista pannulla. Kastike ja muusi tai muut lisukkeet tehtiin etukäteen isoina annoksina (jauheesta) ja lämmitettiin sitten kerta-annoksiin. Paljoa niistä ei ole muistelemista, paitsi, että keksin laittaa bearnaisea hampurilaisten väliin, kun tulimme yöllä Kolin baareista laivalle ja teimme pientä yöltapalaa. Hampurilaisistani tuli kansipoikien suosikki, ja laivayhtiö valitti, että miehistö syö enemmän kuin tienaa.

Mutta yksi klassikkolisuke jäi siitä kesästä omaksi suosikikseni. Nimittäin rakuunaporkkanat. Jotain kummallisen taydellistä siinä makuyhdistelmässä vaan on.




500g porkkanoita (näin talvella pakastetut babyporkkanat käyvät hyvin)
suolaa
2 ruokalusikallista hunajaa
2 ruokalusikallista voita
noin ruokalusikallinen kuivattua tai tuoretta rakuunaa

Kuori, paloittele ja keitä porkkanat suolalla maustetussa vedessä.
Kaada keitinvesi pois ja lisää kuumiin porkkanoihin hunaja, rakuuna ja voi. Sekoittele kunnes voi on sulanut ja hunaja ja rakuuna sekoituneet tasaisesti. Lisää suolaa, jos on tarpeen.


Äidille lähettämässäni postikortissa lukee: Matkailu avartaa ja ainakin matkailukesätyöt. Jos katsot kuvaa oikein tarkkaan, näet minut lastiruumassa pottuja kuorimassa.





torstai 11. helmikuuta 2016

Valkosipulileipätikut

Nämä leipätikut tehtiin samalla lemmenruokien kurssilla kuin niille sopiva kastikekin. Mukavan retrofiilis tuli valkosipulijauheen ja kuivatun persiljan käyttämisestä ja tikutkin maistuvat vähän nuoruudelle - sillai hyvällä tavalla. Tällaisia olisin voinut tehdä illanistujaisiin kasikyt- tai ysikytluvulla.


730 g (= noin 11 dl) vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl kuivattua persiljaa
1 rkl leivinjauhetta
2,5 dl maitoa
100 g voita
ja vielä 1 tl valkosipulijauhetta
ja 1/2 tl suolaa

1. Laita jauhot, ainesluettelon ensimmäisenä mainitut suola ja valkosipulijauhe, persilja ja leivinjauhe isoon kulhoon. Sekoita ainekset hyvin.

2. Kaada maito kuiviin aineksiin. Sekoita kunnes taikina muodostaa pallon, joka irtoaa kulhon reunoista. Lisää vähän jauhoja, jos taikina tuntuu liian tahmealta. Vaivaa taikinaa kulhossa kevyesti (5-6 kertaa).

3. Kaulitse taikinasta neliskulmainen levy. Tavoitteena on saada siitä uunipellin kokoinen. Jos reunat hajoilevat, työntele kädellä kasaan. Jätä taikinalevy odottamaan vaihetta 4.

4. Lämmitä uuni noin 220 asteeseen ja laita lämmityksen loppuaikana uunipelti tai -pannu (reunallinen pannu on turvallisempi) ja  sulata voi siinä. Ota pannu uunista, kun voi on sulanut. Varovasti, varsinkin, jos käytät peltiä, kuuma rasva on kuumaa!

5. Ripottele ne toiset annokset valkosipulijauhetta ja suolaa tasaisesti uunipellille voin päälle.
Siirrä taikinalevy uunipellille. Jälleen varovasti ja vaikkapa kaverin avustamana. Leikkaa levy viipaleiksi pitsaleikkurilla tai veitsellä. Hyvä kikka on leikata ensin molemmin päin puoliksi ja sitten vielä kukin neljännes puoliksi ja jatkaa samaan tapaan kunnes saat tarpeeksi kapeita tikkusia (parin-kolmen sentin levyisiä). Kuvassa on Timon mallisuoritus, jossa on aika reilunkokoiset tikut.

6. Laita pelti takaisin uuniin 220-asteiseen uuniin ja anna leipätikkujen paistua noin 20 minuuttia ruskeiksi ja rapeiksi.

Nauti vihreän jumalatteren kastikkeen kera.

Green Goddess sauce - vihreän jumalattaren kastike

Viime vuoden ystävänpäivän alla Helsingin työväenopisto mainosti Valentine's day dinner -ruokakurssia. Heitin linkin ystävälleni Timolle, joka ilmoittautui ja  ilmoitti myös minut mukaan tuekseen. Kurssin tasovaatimus oli nimittäin 2 ja Timo epäli olevansa nollatasolla ruuanlaitossa. Vasta kurssi-iltana meille paljastui a) että kurssi oli englanninkielinen ja tasovaatimus koski kielitaitoa ja b) kurssi oli tarkoitettu pariskunnille yhteisen lemmennostatusaterian loihtimiseksi. Työväenopiston aulassa vahtimestari opastikin meidät heti nähtyään opetuskeittiöön, koskapa oli heti silmistä nähnyt rakkauden roihuavan. Kaikki muut parit olivatkin lemmenpareja ja ruokaa tehtiin afrodisiakeista eli aineksista, joiden pitäisi nostaa seksuaalisia haluja.Timon kanssa mutistiin jotain, että me ollaan vaan ystäviä ja alettiin kokata.

Aphrodisiac - noun 1) an agent (as a food or drug) that arouses or is held to arouse sexual desire; 2) something that excites. Merriam Webster Didtionary.

Kurssin ruoat oli valittu kirjasta Intercouses, an afrodisious cookbook. Linkistä saa muutaman afrodisiaalisen reseptin lisää, mutta kuvituskuvan lohifile pakaroilla ei kyllä ainakaan minun (ruoka)halujani saa nousemaan.

Parit valmistivat kukin jonkin osan illallisateriasta ja lopuksi söimme yhdessä tuotoksemme. Timon ja minun osaksi tulivat valkosipulileipätikut ja vihreän jumalattaren kastike. Timo teki tikut ja minä kastikkeen. Minulle kastike oli aivan uusi tuttavuus, vaikkakin googlaamalla selviää, että amerikoissa soossi on jonkinlainen klassikko ja jopa retromaineessa. Joka tapauksessa se on jumalattaremaisen hyvää.



Green  Goddess Sauce - vihreän jumalattaren kastike


2 kypsää avokadoa
3 rkl valkoviinietikkaa
1 hienonnettu valkosipulin kynsi
3 hienonnettua anjovisfilettä
1 tl sitruunamehua
1/2 tl limemehua (itse suosin isompaa määrää kumpaakin mehua, mutta kannattaa maistaa)
1/4 tl sokeria
1,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl kermaa (alkuperäisohjeessa rasvaisempaa heavy creamia, mutta Suomessa on tyytyminen vispikermaan)
3 rkl hienonnettua persiljaa
2 rkl hienonnettua rakuunaa
2 rkl hienonnettua korianteria
1 rkl hienonnettua basilikaa

Laita seitsemän ensimmäistä ainesosaa tehosekoittimeen ja surauta vaahdoksi. Pidä sekoitin käynnissä ja lisää öljy varovasti ohuena nauhana. Sekoita hyvin. Siirrä seos kulhoon ja sekoita kerma mukaan vispaten. Lisää yrtit ja sekoita. Lisää halutessasi suolaa (huom. anjoviksesta tulee suolaa kastikkeeseen) ja pippuria. Laita vähintään kolmeksi tunniksi jääkaappiin viilenemään. Viilennys on tärkeä vaihe, jotta kastikkeen koostumus pysyy oikeanlaisena. Ota noin 20 minuuttia ennen tarjoilua huoneenlämpöön ja vispaa hieman uudelleen, jos on tarvetta.

Kastike käy ruokaisiin salaatteihin ja dipiksi kasviksille tai leipätikuille. Valkosipulileipätikkujen ohje täällä.







keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Chlodnik - kesän paras soppa


Kuuman kesän paras soppa on kylmä. Chodnik on puolalainen  kylmä punajuurikeitto, johon lienee niin monta reseptiä kuin on puolalaisia kauhan varressa, mutta minun luottoreseptini on suomalaistettu versio ja alun perin löytynyt Kodin kuvalehdestä. Joka kesä tätä pitää tehdä muutaman kerran, varsinkin jos on hellettä, sillä tässä sopassa, jos jossakin, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Tarvitaan
½ l luonnonjogurttia
1 prk (200 g/150 g) kermaviiliä (tai smetanaa)
6-10 retiisiä (koon mukaan)
½ tuorekurkku
½-1 tl suolaa
1-2 rkl silputtua tilliä
1-2 rkl silputtua ruohosipulia (tai kesäsipulin varsia)
1½ -2 dl säilykepunajuurikuutioita (lientä mukaan)
1 rkl sitruunamehua
3 keitettyä munaa
Voit lisätä myös hieman sokeria maun  mukaan. Itse en sitä kaipaa.

Kuori kurkku ja silppua pieniksi kuutioiksi. Lisää kurkkukuutioiden päälle vähän suolaa ja anna maustua hetki.

Sekoita luonnonjogurtti ja kermaviili.

Leikkaa retiisit ohuiksi siivuiksi. Kuori kurkku ja silppua pieniksi kuutioiksi. Lisää kurkkukuutioiden päälle vähän suolaa ja anna maustua hetki.

Lisää vihannessilput ja punajuurikuutiot jogurtin joukkoon, ota kuutioden mukana myös punajuurten lientä, jotta keitosta tulee kauniin punaista, sekoita hyvin. Lisää vähän (sokeria ja) suolaa. Purista joukkoon sitruunanmehua.

Tarkista maku ja anna keiton vetäytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia.

Kuori ja lohko munat. Laita lohkot keiton päälle annoksittain ja rouhi pippuria ja/tai ripottele ruohosipulia munien pinnalle.